15.8.2016 Pohjaeläinten seuranta Uudenmaan järvillä ja koskialueilla vuosina 2014 ja 2015

Uudenmaan ELY-keskuksen pohjaeläinseurannan raportti koskien vuosia 2014 ja 2015 on valmistunut. Voit lukea raportin tuloksista oheisesta linkistä: https://www.dropbox.com/s/3ve6418gz20gze6/Raportti...


29.2.2016 Taimenten seurantaraportti ilmestynyt

Taimenten lähetinseurannalla saatiin täsmätietoa kalojen käyttäytymisestä ja liikkeistä Helsingin edustan merialueella ja Vantaanjoelle johtavissa salmissa.

Lue tuloksista tuoreesta raportista: ’Taimenen vaellusseuranta Helsingin merialueella vuonna 2015 – Sompasaaren vesistötöiden kalataloustarkkailu’

Sompasaarensalmi 30.10.2015. Uuden sillan tukipaalutuksen purku on aloitettu.

1.8.2015 Taimenen vaellusseuranta Helsingin merialueella

Kala- ja vesitutkimus Oy tutkii taimenen vaelluskäyttäytymistä Kruunuvuorenselän ja Vantaanjokisuun välisellä alueella. Tutkimus liittyy alueella käynnissä oleviin vesistörakennustöihin. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitä reittejä taimenet käyttävät kulkiessaan mereltä kohti Vanhankaupunginlahtea. Seurannan perusteella arvioidaan vesistörakennustöiden ja muuttuvan ympäristön vaikutuksia kalojen vaelluskäyttäytymiseen.

Taimenia pyydystetään tutkimusta varten elo-syyskuussa ja ne varustetaan kalan selkäevän tyvelle asennettavalla lähettimellä. Mikäli saat saaliiksi lähettimellä merkityn kalan, kirjoita muistiin lähettimen päässä näkyvä numerokoodi ja ilmoita havainnosta tutkijalle. Jos kala on vaurioitunut tai päätät muuten pitää sen, irrota lähetin katkaisemalla kiinnityslanka ja postita se osoitteeseen: Kala- ja vesitutkimus Oy, Yrittäjäntie 26, 01800 Klaukkala. Liitä mukaan yhteystietosi ja tilinumerosi. Palautetusta lähettimestä maksetaan 20 euron palkkio.

null

Kaikista radiokaloihin liittyvistä havainnoista voit ilmoittaa puhelinnumeroon:

040 7785 069040 7785 069 / Petri Karppinen

tai sähköpostilla: petri.karppinen@kalajavesitutkimus.fi

30.9.2015 Vantaanjoen vaelluspoikaspyynnin tuloksista valmistunut raportti

Kala- ja vesitutkimus Oy toteutti yhteistyössä Helsingin liikuntaviraston kanssa vaelluspoikaspyynnin Vantaanjoella keväällä 2015. Pyynnin tarkoituksena oli selvittää Vantaanjoen vesistön taimenen vaelluspoikastuotanto. Vaelluspoikaspyynti toteutettiin ensimmäistä kertaa Vantaanjoella. Helsingin yliopiston tilastotieteen opiskelijat laativat pyynnin tuloksista mallin, jonka perusteella kokonaisvaellusta arvioitiin. Työn tilaajina olivat Helsingin kalastusalue, Helsingin kaupunki ja Uudenmaan ELY-keskus.

Poikaspyyntiä tehtiin pyörivällä ruuvipyydyksellä eli vaelluspoikasruuvilla 8.4.–8.6.2015. Ruuvipyynti toteutettiin Vantaanjoen alajuoksulla Vanhankaupunginkosken niskalla. Täydentävää tietoa saatiin myös ajoittain tehdystä perinteisestä rysäpyynnistä.

Vaelluspoikasruuviin ja rysään ui pyynnin aikana kaikkiaan 22 eri kalalajia ja 466 kalaa, joista suurin osa saatiin vaelluspoikasruuvista. Taimenen vaelluspoikasia saatiin 66 yksilöä, joista yli 90 % oli luonnonkudusta peräisin. Lisäksi pyydykseen ui myös kaksi lohen vaelluspoikasta.

Koska ruuvi ei kattanut koko jokiuomaa, saadut taimenen vaelluspoikaset merkittiin ja vietiin ylävirtaan vapautettavaksi. Uudelleen ruuviin uineiden poikasten perusteella selvitettiin ruuvin pyytävyyttä. Pyytävyyden perusteella puolestaan arvioitiin vaelluspoikasten kokonaismääriä tilastollisesti.Streamer-merkitty taimenen vaelluspoikanen.

Vaelluspoikasarvion perusteella Vantaanjoesta vaelsi mereen noin 2 000 luonnontaimenta, noin 100 istutettua taimenta sekä noin 50 lohen vaelluspoikasta. Taimenen vaelluspoikaset olivat 1–2 -vuotiaita ja 12–24 cm pituisia. Hyvin smolttiutunut taimenen vaelluspoikanen.

Vaelluspoikaspyynnillä saatiin runsaasti uutta tietoa Vantaanjoen poikasvaelluksesta sekä taimenesta ylipäätään. Selvityksen perusteella vaikuttaisi siltä, että vaelluspoikasmäärien suora arviointi poikaspyynnillä on tärkeää. Paikallisten taimenien esiintymisen ja mereen tehtävien meritaimenistutusten takia sähkökalastustuloksiin ja nousukalamääriin perustuvat tuotantoarviot antavat Vantaanjoen meritaimenkannan tilasta liian positiivisen kuvan.

Lisätietoja tutkimuksesta: Ari Haikonen, ari.haikonen@kalajavesitutkimus.fi